Opeth – Pale Communion

Opeth_Pale_Communion_album_artwork

Toiveet death metal-dualismista murskautuivat toistamiseen Opeth-uutuuden paljastuttua jatkoksi edeltäjälleen. Huoli oli kuitenkin täysin laatuun viittaava, sillä Heritage oli vain hiukkasen enemmän kuin tehodemonstraatio vanhan ja häiriintyneen musiikin tekemisestä. Väliin mahtui kuitenkin paljon pölyistä vinyylin kulutusta ja itsetutkiskelua, joten suurempaa oli lupa odottaa. Onko Pale Communion sitten parempi Opethin uusi tuleminen? Tavallaan.

Jälleen vajoamme hämäriin ja mutkitteleviin onkaloihin, joiden valonlähde jää painavaksi epäselvyydeksi. Seinät kumisevat ontosti folkin, fuusion ja psykedeelisen hard rockin vääntelevistä harhoista, jotka myötäilevät kahden edellislevyn lohdutonta alemmuustilaa. Tällä kerralla ainekset on saatu puristettua yhdeksi liukkaaksi, monipäiseksi käärmeeksi, eikä Dio-tribuutin kaltaisia epämuodostumia ole putkahtanut varresta. Tämän näytön perusteella klassisen progen esanssi on kypsynyt helakan turpoisaksi, ja rakenteiden siirtymät ovat lomittuvampia toisiinsa nähden. Bändin taipuisammasta yhteissoitosta etenkin rhodeksen käyttö nousee miellyttävänä savuna kuulijan kattorajaan. Tarvittaessa kitaraa särötetään tuomaan lastia oikeisiin kohtiin. Mukaan ynnätyt jouset eivät ole välttämättömiä, mutta nostavat spektaakkeliarvoa hyvän maun toteutuksellaan. Toinen korvia höristyttävä lisäys on Riverin popimpi, jossain Lynyrd Skynyrdin valtatiellä tunnelmoiva osio. Aurinko pilkahtaa armollisesti.

Mutta… biisit eivät edelleenkään vain iske. Onkalot vilisevät kiiltäviä hippuja, mutteivät tasaisia lähteitä. Eternal Rains Will Come sentään aloittaa kokonaisuuden toiveikkaasti urkujen ja akustisen kitaran kauniilla vuoropuhelulla. Goblin-instrumentaali esittelee mainittua rhodesia itsetietoisen lirupään elkein, ja Voice of Treasonin kertosäe kuljetetaan heittäytyvien vokaalien ja särökitaran munakkaalla käsikynkällä. Cusp of Eternityn dyynien halki kiitävää hoilotusta haluaisi rakastaa, muttei voi. Maininnan arvoinen yritys joka tapauksessa.

Opeth on luopunut äärielementeistään, mutta muutos ei jäänyt siihen. Sen alakuloisuuden on aina voinut löytää tietosanakirjasta, mutta kahden viimeisimmän myötä tunnelmointiin on vuotanut jotain pimeämpää. Vai onko kyse vain allekirjoittaneen omasta alakulosta, joka leijuu sitkeänä usvana pitkittyneen pettymyksen tiivistämänä?

Arvosana: 8

Opeth top 5:

1. Watershed (2008)

Vanhan aikakauden raskain, kevyin ja ahdistunein luku sekä loputtoman viehkeä yhdistelmä menestyskaavaa ja 70-luvun värivilkettä, joka innoitti tekijöistään ulos ennenkuulumatonta luovuutta ja yksinkertaisesti pirullista päälliköintiä.

Arvosana: 9½

2. Still Life (1999)

My Arms, Your Hearse lanseerasi klassisen Opeth-soundin – uhkaavan death metal-paahdon ja vuoristoveden kaltaisen akustisen puhtauden – mutta Still Life teki siitä yhden maailman jäljitellyimmistä laadun noustua jäljittelemättömälle korkeudelle.

Arvosana: 9+

3. Ghost Reveries (2005)

Watershedin esiaste pienimuotoisilla disco-ajan valjastuksillaan, mutta edelleen hyvin paljon perinteinen Opeth-levytys, joka löysi oikeat ratkaisut päätyäkseen jälleen yhdeksi fanisuosikiksi.

Arvosana: 9+

4. Deliverance (2002)

Rauhaisan Damnationin vastakappale, mustanpuhuva progressiivisen death metalin arkkityyppi, joka muistaa kuitenkin höllätä nitroja mitä kauneimmilla tavoilla oikeissa kohdissa.

Arvosana: 9

5. Blackwater Park (2001)

Koristeli purtilon tuoreilla nerokkailla sävyillä ja muodostui synonyymiksi bändin ylimaallisuudesta, vaikkei yltänytkään Still Lifen kertoimiin.

Arvosana: 9

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s