Viikate – Kymijoen lautturit

viikatekymi_prpageRakkaan kotijoen mainitseminen, 10. julkaisu ja 20. elinvuoden lähestyminen antavat juhlavan lisäsävyn harmaaseen, jonka läpi Viikate seutuja tutkailee. Mahdollisia ikäkriisin pusertamia kyyneliä ei uutuudelta ole kuitenkaan löydettävissä, hyvässä ja pahassa. Pahassa siinä mielessä, että oikein valjastettuina nuo lisämollit toisivat pikantin bonuksen menoon, joka hätkähdyttää vetreydellään. Saako tällainen yhtye olla näin elinvoimaisen kuuloinen?

Palataan topiikkiin myöhemmin. Kymijoen lautturit tarjoaa jälleen ripauksen tuoretta hönkäystä tinkimättä kappaleista. Puheet kitaroiden näkyvämmästä osasta voi allekirjoittaa, sillä niiden soinnissa ja sovituksessa kuuluu tyypillistä suurempi rentous ja vaivattomuus. Tämä koskee niin kristallinkirkkaita leadeja kuin räkäpäisiä pauhauksia, sekä asioita niiden väliltä. Ilmeisin uutuus on heleiden taustalaulajien ja jousien käyttö pitkin kokonaisuutta, mistä pysäyttävimpänä esimerkkinä toimii Hopeisen kuun sirppi. Klassisen Suomi-soundin V-jalostuma pyyhkii draamallaan ja kauneudellaan nykyiskelmäkentän kiiltävän puhtaaksi. Suvivirren tavoin kuoro kajahtaa myös uran kenties positiivisimmassa raidassa, Oi pimeys, jonka koivunlehden kepeyden ei toivo kuitenkaan valtaavan liikaa alaa. Perusvedoista Minä kuorsaan verta, jolle lohkeaa vuoden parhaan biisinimen pysti, edustaa pääriffillään myös parhaana levynaloittajana vuosiin, ja Tervaskannon kertosäkeen evankeliumi on perin infektoivaa sorttia. Karaokevalikoimista kautta valtakunnan ralli taitaakin jo löytyä. Boogiennälkäisille saapuu Kuningas kaiho kieltenmättämisellään, raivotautisella soolollaan ja finaalilla, jota varten festarilavojen tukirakenteet on syytä varmistaa.

Myös Pakkasapostolit runnoo Kravattipakon merkeissä ja lurittaa soolon, josta Kerry King vaikenisi (tai höristäisi korviaan), mutta muilta osin ralli tuntuu hieman unohdettavalta. Sama ongelma koskee levyn loppuspektaakkeliksi kaavailtua Myrkynvihreää, jonka jähmeää pohjasävellystä eivät oivalliset kuoro-jousi-sovituksetkaan pelasta. Kaksinkertainen alku sai sentään hymyilemään. Notkahduksen myötä levyn mukaan nimetty coda jää orvoksi loppuun. Onneksi puutteiden aikaan kokonaisuus on jo esittänyt valtaisasti kestittämisen aihetta.

Mitä tulee alun mietintään pirtsakkuudesta, se saa ehdottomasti jatkua jäljen ollessa kuvaillun mukaista, ja luonnollinen kehitys on kehitystä. Mutta sydäntä kylmäisi miellyttävästi, jos takaisin tuotaisiin niitä elementtejä, jotka tekivät vaikkapa levyistä Vuoden synkin juhla ja Surut pois ja kukka rintaan niin rakastettavia. Edellinen arvio kiitteli Kaarlen Tangomarkkina-vibratoa, mutta liikaa viljeltynä sekin pistää kaipaamaan jotain muuta vanhojen alakulojen kunniaksi. Ja kun tähän synkistelyaiheeseen saavuttiin, tulemmeko 20-vuotisjuhlalevylle saamaan yhtyeen ensimmäisen death/black n’ roll-kappaleen? Ei Kaarle-paran sentään tarvitsisi alkaa rääkyä, sen voisi hoitaa Warnerin jonkun naisartistin kissa. Entä urut, ovatko ne vaipuneet unholaan muuallakin kuin teksteissä? Liian usein lauttureita kuunnellessa tuli huomattua niiden läsnäolo vasta, kun muut soittimet olivat jo hiljentyneet. Kun kerta kitaroita nostettiin enemmän pinnalle, olisiko seuraavaksi urkujen vuoro esimerkiksi Surut pois-henkisesti?

Kymijoen lautturit ei ole Viikatteen paras eikä monipuolisin levy, muttei se aivan kymmenenneltäkään tunnu. Aina kun kuulija saadaan vilpittömästi yllättymään, on jotain tärkeää saavutettu. Miehet ovat voimissaan ja lehdetkin putoilevat sopivasti. Nyt syys saa tulla.

Arvosana: 8+

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s