Kvelertak – Meir

Kvelertak-Meir

Norjan supertähdeksi noussut Kvelertak kumosi maailman hyökyaallolla, jonka yhtyeen debyytti aiheutti. Sen verran pirteä ja tuore rockin ja metallin risteymä oli, ettei kestänyt kauan aloittaa uumoilu siitä, ollaanko kasvavan myllytyksen ja paineen alla edelleen kovia poikia. Kyllä ollaan.

Vaikeusaste on kunnioitettava tämän joukkion kohdalla, sillä sen valama pohja ei ole kestävimpiä kulutuksessa. Tämä kuuluu jo toisella pitkäsoitolla, mutta syvän ammattitaidon kautta löytyvät materiaalit, jotka pitävät läpi uuden raskaan kierroksen. Ensiaskeliin nähden nimikkokiekko oli valmista tavaraa sekoittaessaan alkukantaisuuteensa tyylikkäitä somisteita. Lisät ovat ymmärrettävästi avainasemassa Meirillä, sillä runnomispuolen raaka energia imettiin käytännössä kuiviin edellisellä kerralla. Toisin sanoen riffit ovat nyt tunnistettavampia ja hekumallisempia, kaivaen entistä syvemmältä boogien ja hard rockin syntisiä varantoja. Levy värittää kiitettävästi kuvaa erämaan takaa-ajosta, joka ei tule päättymään kuivasti. Månelyst töräyttää pienen speed metal-suikaleenkin.

Silti kokonaisuus tuntuu lievän vaillinaiselta juuri tylpähköksi hioutuneen paiskomisen vuoksi. Blast beatien määrää on lisätty, mutta ne eivät pure muualla kuin Trepanin räkästartissa. Käsi hakeutuu edelleen kaljaan, mutta ei sillä pullolla enää ketään lyödä. Erlend Hjelvikin rääkynät ja kollektiiviset puhtaat pysyvät merkittävinä voimavaroina. Tasapaksuus ei kuitenkaan ole määriteltävissä virheeksi, sitä edustaa Undertron outo ratkaisu käyttää puolet biisistä keskitason huoltoasemariffin junnaamiseen. Kvelertak-lopetus tulee kieltämättä vispauttamaan nyrkkiä kiertueilla, mutta tyhjänoloinen rallatus tuntuu enemmän ylimääräiseltä ulokkeelta kuin kiinteältä osalta. Vastakkaisessa laatupäässä häikäisevät kolmen kitaran voimin tuotetut harmoniat, jotka nostavat ÅpenbaringinSpring fra livetin ja etenkin todellisen päättäjän, Tordenbrakin, suosikeiksi. Kun viimeksi mainitussa raita toisensa perään lomittuu yhdeksi vyöryksi, ei voi kuin ihastella. Bruane brenn, singleksi painettuna rutiinisuorituksena, maittaa hämmästyttävän hyvin, ja lopun Slash-episodi vain nostaa voittokerrointa.

Kvelertak selviytyy kunnialla itse asettamastaan turpasaunasta, mutta kolmas hyppy vaatii jo tuntuvaa ponnistusta ylitsepääsyyn. Mennään ja tiedetään, mutta välissä nautitaan eturivin rokkailusta.

Arvosana: 8

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s